Vietän kotona toista viisaudenhampaanpoiston jälkeistä päivää. Mulla on todella lusmu olo, kun en ole töissä, mutta toisaalta, lääkäri määräsi olemaan nää päivät kotona ja sillä tod.näk. on hiukan enemmän kokemusta aiheesta kuin mulla. Vaikka olikin vain eval. Sitä paitsi, eilistä en kovin herkästi menisi laskemaan sairaslomaksi, kun otetaan huomioon että Eka ja Toka olivat myös kotona koko päivän. Eka siksi kun oli niin räkäinen vieläkin ja Toka siksi kun ei halunnut mennä päiväkotiin ja mä olin liian laiska viemään. Päätös, jota sitten myöhemmin iltapäivällä kaduin katkerasti, mutta myöhäistä se sitten jo oli. Tänään meni Eka kouluun ja Toka tarhaan, mutta nyt sitten taas SK pyörii nurkissa, kun yliopistolla on väliviikko.
Hampaankolo ei vuoda enää, eikä särjekään pahemmin, kun olen muistanut ahkerasti ottaa Buranaa. Mustelmaa ei tullut naamaan eikä turvotustakaan näy oikeastaan yhtään. Nyt kun vielä säästyttäisiin kaikenlaisilta tulehduksilta, niin hyvä. Ostin varmuuden vuoksi pullon viiniä, edesauttamaan bakteerien tappamista. Siis ihan vaan lääkkeeksi, naturellement.
***
Ulkona on hävyttömän kaunis ilma. Kävin äsken kaupassa nautiskelemassa hiljaisesta iltapäivästä ja parkkipaikalla purot solisivat jo iloisesti. Mun lempipuuhaani keväisin olisi rakennella erinäisiä uomia puroille ja katsella, kun vesi soljuu lätäköistä. Myös tykkään lapioida lunta varjopaikoista sulamaan auringonpaisteeseen, nytkin olisi sellainen hinku. Harmi vaan, että jotenkin sitä ei kehtaa aikuinen(kö?) ihminen mennä tuohon pihalle nauttimaan näistä pienistä iloista. Ainakaan ilman lasten suomaa näennäistä suojaa. Sekin suoja häviää yleensä viimeistään siinä vaiheessa, kun alkaa liian suojelevasti suhtautua niihin uomiinsa ja äristä lapsosille, jotka haluavat osallistua.
Tähän nojatuoliinkin kuuluu takapihalta talitinttien tititys ja auringonpaiste lämmittää. Saatan kohta mennä lapioimaan lumet pois edes "terassiltamme", jotta saan esim. peitot ja tyynyt taas helpommin tuulettumaan. Jos joskus nyt haluan niitä tuulettaa.
Kohta saa alkaa suunnitella jo kevään siemenostoksiakin! Toka haluaa istuttaa keijunmekkoa, muuten ei ole mitään suunnitelmia olemassa. Palataan niihin tässä lähiaikoina. Keep an eye on this space!
Hampaankolo ei vuoda enää, eikä särjekään pahemmin, kun olen muistanut ahkerasti ottaa Buranaa. Mustelmaa ei tullut naamaan eikä turvotustakaan näy oikeastaan yhtään. Nyt kun vielä säästyttäisiin kaikenlaisilta tulehduksilta, niin hyvä. Ostin varmuuden vuoksi pullon viiniä, edesauttamaan bakteerien tappamista. Siis ihan vaan lääkkeeksi, naturellement.
***
Ulkona on hävyttömän kaunis ilma. Kävin äsken kaupassa nautiskelemassa hiljaisesta iltapäivästä ja parkkipaikalla purot solisivat jo iloisesti. Mun lempipuuhaani keväisin olisi rakennella erinäisiä uomia puroille ja katsella, kun vesi soljuu lätäköistä. Myös tykkään lapioida lunta varjopaikoista sulamaan auringonpaisteeseen, nytkin olisi sellainen hinku. Harmi vaan, että jotenkin sitä ei kehtaa aikuinen(kö?) ihminen mennä tuohon pihalle nauttimaan näistä pienistä iloista. Ainakaan ilman lasten suomaa näennäistä suojaa. Sekin suoja häviää yleensä viimeistään siinä vaiheessa, kun alkaa liian suojelevasti suhtautua niihin uomiinsa ja äristä lapsosille, jotka haluavat osallistua.
Tähän nojatuoliinkin kuuluu takapihalta talitinttien tititys ja auringonpaiste lämmittää. Saatan kohta mennä lapioimaan lumet pois edes "terassiltamme", jotta saan esim. peitot ja tyynyt taas helpommin tuulettumaan. Jos joskus nyt haluan niitä tuulettaa.
Kohta saa alkaa suunnitella jo kevään siemenostoksiakin! Toka haluaa istuttaa keijunmekkoa, muuten ei ole mitään suunnitelmia olemassa. Palataan niihin tässä lähiaikoina. Keep an eye on this space!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti