Vakuuttumisen vaikeus

Uuden elämäntilanteen myötä oli luontevaa päivittää kodin, ihmisten ja auton vakuutusturva, varsinkin kun vakuutusyhtiön vaihto on ollut tehtävälistalla ehkä noin viimeiset viisi vuotta. Kuka tahansa muu olisi ehkä marssinut aikomansa yhtiön tiloihin, ilmoittanut aikeensa ja sillä hyvä. En minä. Aiheesta seuraa romaani...

Ihmiset ja koti vaihtoivat vakuutuksen tyyssijaa ihan suosiolla, ei ongelmia. Paitsi että ollaan kaikki niin kremppoja, että kellekään meistä ei myönnetä minkään valtakunnan sairauskuluvakuutusta, mutta se nyt on pientä. Auto se osoittautui varsinaiseksi murheenkryyniksi!

Koska olin asialla ensimmäistä kertaa, en tiennyt että proseduuriin tarvitaan rekisteriotteen ilmoitusosa. Sanoin reteästi vakuutushenkilölle, että tuon sen seuraavana päivänä. Välittömästi tämän jälkeen aloin miettiä kuumeisesti, mistä alan etsiä moista paperia. Kotona löysin kaikki muut autoon liittyvät pumaskat paitsi tätä tarvittavaa ilmoitusosaa. Soitin SK:lle ja kysyin, onko se ehkä hänen arkistoissaan tai onko hänellä muistikuvaa sen olinpaikasta. Ei ollut eikä ollut.

Seuraavana päivänä kävin taas vakuutushenkilön pakeilla astetta nolompana ja kerroin, ettei ole hajuakaan ilmoitusosan olinpaikasta. Hän sanoi, että ei se mitään, TraFin sivuilta voi helposti pankkitunnuksilla tilata uuden. Minä sitten siihen että kiitos, teen sen. Kotona illalla kirjauduin pankkitunnuksilla TraFin sivuille ja kiroilin palvelun toimimattomuutta, kun ei se olisi antanut minun tilata muuta kuin rekisteriotteen teknisen osan. KUNNES valkeni: En voi tilata ilmoitusosaa, koska en ole auton omistaja! Eka on omistaja, minä ja SK ollaan haltijoita! Eikä Ekalla tietenkään mitään pankkitunnuksia ole.

No, laitoin viestiä SK:n siskolle, joka on katsastuskonttorissa töissä ja kysyin, että mikä neuvoksi. Hän sanoi, että katsastuskonttorista saan kyllä uuden ilmoitusosan, mutta SK:lta pitää olla valtakirja, koska hän on toinen haltija, ja että jotain se sitten maksaa. Sanoin, että selvä, kirjoitan valmiiksi valtakirjat kaikkia maailman olosuhteita varten ja menen katsastuskonttoriin.

Seuraavana päivänä töissä, kun olin aloittamassa valtakirjojen kirjoittelua, puhelin piippasi viestiä SK:n siskolta. Hänelle oli tullut mieleen, että koska auto on edelleen rahoitusyhtiön omaisuutta, niin ilmoitusosa on tietenkin siellä! Nerokasta! Mulle ei tullut mieleenkään. Siitä paikasta soittamaan rahoitusyhtiöön.

Netistä löysin puhelinnumeron, jossa luki asiakaspalvelu. Soitin siihen. Sieltä sanottiin, että hetkinen, yhdistä asiakaspalveluun. Okei... Asiakaspalvelu ei vastannut. Soitin vähän ajan päästä uudelleen, selitin asiani taas ja minulle sanottiin, että hetkinen, yhdistä rahoituksen puolelle. Okei... Vastattiin, selitin asiani ja kävi ilmi, että vastannut henkilö oli keskus. Asia selitetty ännännen kerran turhaan. Sain suoran numeron, josta parin yrityksen jälkeen vastattiin.

Taas selitin asian. Juu, ei ongelmaa, uudesta vakuutusyhtiöstä pitää vain tulla joko s-posti tai faksi, josta käy ilmi uuden vakuutuksen sisältö, rahoitusyhtiö tekee puolestani tarvittavat muutokset ja lähettää sitten uuden rekisteriotteen teknisen osan. Asia klaari. Soitin siitä paikasta vakuutushenkilölle, joka ei tietenkään vastannut, vaan jouduin jättämään viestin vastaajaan. Omasta mielestäni osasin olla selkeä. Mitään ei kuulunut, joten oletin homman olevan okei.

Viikon päästä ajattelin, että soitan varmuuden vuoksi rahoitusyhtiöön, että onko tieto tullut perille. Eihän se ollut. Soitin vakuutusyhtiön palvelunnumeroon, koska vakuutushenkilöni oli tällä välillä vaihtanut toimenkuvaa, eikä enää tehnyt vakuutuksia. Selitin taas kerran juurta jaksain koko tilanteen, sen että Eka on omistaja alaikäisyydestään huolimatta ja minä vain haltija yms. yms. Mukava ihminen sanoi, että hän selvittää asiaa ja soittaa mulle takaisin.

Soittikin sitten aika pian ja totesi, että varmaankin alunperäinen vakuutusihminen on hämääntynyt siinä vaiheessa, kun auton omistaja onkin oikeasti TraFin mukaan Eka eikä rahoitusyhtiö, koska autoveronpalautus invalidipykälän perusteella vaatii sitä. Tällöin tietenkin hän on varmaan ajatellut, että minä olen vaan törppö, joka ei löydä tarvittavia papereita eikä osaa hankkia uusia. Samoin rahoitusyhtiö ei ole voinut tehdä vakuutusyhtiön vaihdosta, koska se ei ole auton omistaja.

Tällä hetkellä mennään siinä, että eilen tuli postissa rahoitusyhtiöltä rekisteriotteen ilmoitusosa ja ukaasi, että meillä on 7 päivää aikaa mennä tekemään vakuutusyhtiön vaihto joko vakuutusyhtiöön tai jollekin katsastusasemalle. Sitä en edelleenkään tiedä, että mitä sille ilmoitusosalle pitää tehdä vaihdoksen jälkeen - saanko pitää sen itse vai pitääkö se palauttaa rahoitusyhtiöön vai polttaa roviolla vai mitä.

Sen verran voin vaan sanoa, että jos tämänkin olisi etukäteen tiennyt, niin olisi jäänyt tekemättä...

Puts & Plank

Jos ajatellaan, että on henkilö A, joka on omalla viehättävällä tavallaan erikoinen, ja haluaa ko. henkilö vaihtelua ja jännitystä elämään, niin sehän hankkii sitä vaikka menemällä autopesulaan. On se ennenkin ollut autopesulassa, mutta ei tämän uuden, korkeamman ja leveämmän auton kanssa (VW Caddy) eikä "miehittämättömässä" pesulassa. Seuraa (täysin hypoteettinen, huom!) tilanne, jossa hlö ajaa yhdelle pesulalle, mutta ei ymmärrä ohjeita eikä tiedä autonsa a) leveyttä, b) korkeutta, c) renkaan korkeutta tahi d) maavaraa. Sitä paitsi sinne pesulaan on joku ihme ajoreittilabyrintti. Tunnustan henkilö A:n puolesta, että hän on tyhmä eikä uskalla ajaa sinne. Itsepalvelupesupaikalla oli jonoa (monta juippia & Escortia), joten ei auttanut kuin rohkaista ja mennä lähipesulaan, jonka ulkopuolella on tilaa ensin istua ja ihmetellä omia & auton ulottuvuuksia. Ja todeta että haloo, ei meillä sentään mitään rekkaa ajeta...

Viimeiset sanat & testamentti puhelimitse Siskolle (mm. lainassa olevien DVD-levyjen sijainti kirjahyllyssä) ja eiku ineen. Auton edessä näkyvässä ovessa oli näkyvällä paikalla vikapalvelun puhelinnumero. Jos kävisi niin, että meikäläisen kohdalla tulisi oikosulku ynnä black out härveliin, niin tasan se tulisi heti sen jälkeen kun auto on kuorrutettu pesuvaahdolla. Eikä näkyisi numero ennen kuin se vaahto olisi valunut alas ja aika paksulta se vaahto vaikutti, saattaisi kestää. Onneksi sovin Siskon kanssa turvajärjestelyistä, aika reilulla aikamarginaalilla tosin.

No niin, siis sisällä ollaan. Autossamme ei ole antennia ja sivupeilit muistin kääntää. Sitten yritin vain istua lunkina, kun harjat huiskivat ympäriinsä. Älkää käsittäkö väärin, en mä niitä pelkää, tilanne on enemmänkin huvittava. Ensin ne huiskivat edestä taakse, räpäräpäräpäräpäräpä. Hetken hiljaisuus. Hurinaa. Taustapeilistä näkyy, miten takaikkunan alareunasta alkaa uusi huiskinta. Räpäräpäräpäräpäräpä. Och samma tvärtom. Ja silmien editse kulkivat kaikki huonot kauhuleffat, joissa action alkaa sillä että taustapeilistä näkyy murhaaja, autopesulan harja tms. Eikä siinä mitään, aikansa kun hekottelee erinäisiä harjaskenarioita, niin sitähän on ihmisellä puhdas auto. Mutta: ei se kyllä mikään äärest hyvä pesu ollut, pelkääjän puolen ovi esim. on aika raidallinen eikä ollenkaan niin säihkyvän lambadanvihreä kuin olettaa sopii. Pääasiallisesti kuitenkin olemme nyt edustavampi näky kuin ennen pesua, ihan kuin olisi itsekin vähän fiksumpi. Vapaaehtoisia siivoamaan sisäpuolta?

Ja vielä niille, joiden mielestä on naurettavaa kohkata näin paljon yhdestä autonpesusta, ette ilmeisesti katsele Top Gearia: