Tokan kanssa on pitänyt jutella mummista (hänelle siis isomummi) oikeastaan joka päivä. Ei me mitään syvällisiä olla puhuttu, hänen vaan on pitänyt päästä sanomaan ääneen ikävänsä. Eka sen sijaan ei ole edelleenkään reagoinut oikeastaan mitenkään. Nyt, kun meillä on olohuoneen ikkunassa mummin vanhat pitsiverhot, Toka käy rutistelemassa niitä ja sanoo halaavansa mummia. Aika kyyninen saa olla, ettei siitä liikutu. Hautajaiset ovat ensi viikolla, saas nähdä miten meidän siellä käy.
***
Mulla oli tänään lapsenvahti MLL:stä, kun SK lähti taas eilen Viroon. Tarkoitus oli alunperin, että olisin käynyt a) jumpassa/kuntosalilla ja b) kaupassa. Jotenkin systeemi kutistui puoleen, kun Toka menikin suoraan päiväkodista kaverin luo kyläilemään ja hänet piti noutaa vahdin kannalta huonoon aikaan. En ehtinyt oikein järkevästi salille enkä varsinkaan jumppaan. Mitä tekee ihminen sellaisessa tilanteessa? Menee Ikeaan tietysti. En mä paljon mitään ostanut, en kiertänyt edes yläkertaa. Mehujäämuotit ostin ja sellaisen ulkovalon, joka toimii aurinkoenergialla. Syttyy itsestään pimeässä. Toimii, kokeiltiin. Aika hauska, niitä pitää ehkä hakea pari lisää vielä.
Sen kummempia en ole tehnyt. En oo jaksant.
***
Luin Tokalle äsken iltasaduksi loruja niin vanhasta kirjasta, että se on joskus ollut minulla lapsena. Kirjan nimi on Yllätys yllätys (W+G 1976) ja se sisältää Kaija Pakkasen eläinloruja. Ajattelin päättää tämän kirjoitukseni loistavan filosofiseen värssyyn lorusta Saukko väärässä virassa: "Jokaisen pitäisi itse tietää, / mitä ja miksi ja paljonko sietää." Kukin soveltakoon sitä itseensä sopivaksi katsomallaan tavalla.
***
Mulla oli tänään lapsenvahti MLL:stä, kun SK lähti taas eilen Viroon. Tarkoitus oli alunperin, että olisin käynyt a) jumpassa/kuntosalilla ja b) kaupassa. Jotenkin systeemi kutistui puoleen, kun Toka menikin suoraan päiväkodista kaverin luo kyläilemään ja hänet piti noutaa vahdin kannalta huonoon aikaan. En ehtinyt oikein järkevästi salille enkä varsinkaan jumppaan. Mitä tekee ihminen sellaisessa tilanteessa? Menee Ikeaan tietysti. En mä paljon mitään ostanut, en kiertänyt edes yläkertaa. Mehujäämuotit ostin ja sellaisen ulkovalon, joka toimii aurinkoenergialla. Syttyy itsestään pimeässä. Toimii, kokeiltiin. Aika hauska, niitä pitää ehkä hakea pari lisää vielä.
Sen kummempia en ole tehnyt. En oo jaksant.
***
Luin Tokalle äsken iltasaduksi loruja niin vanhasta kirjasta, että se on joskus ollut minulla lapsena. Kirjan nimi on Yllätys yllätys (W+G 1976) ja se sisältää Kaija Pakkasen eläinloruja. Ajattelin päättää tämän kirjoitukseni loistavan filosofiseen värssyyn lorusta Saukko väärässä virassa: "Jokaisen pitäisi itse tietää, / mitä ja miksi ja paljonko sietää." Kukin soveltakoon sitä itseensä sopivaksi katsomallaan tavalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti