Ihailen suunnattomasti ihmisiä, jotka osaavat tehdä käsillään kaikenlaista hienoa: vaatteita, huonekaluja, taloja tms. käyttökelpoista. Kai itsekin teoriassa osaisin, mutta kun ei tikapuuhermosto kestä. Ja tietysti muutenkin rahkeet hiukan rajoittaa harrastamista, mutta olen mä joskus aikoinaan kutonut paljonkin. Joskus yläasteikäisenä väkersin itselleni sellaisen aika hienon norjalaisen villapaidan, jossa on se sellainen vänkä kuvio (trad.). Paidan malli on hieman lyhyt ja leveä, eikä sitä oikeastaan voinut muutenkaan käyttää, kun se oli niin kamalan paksu. Oli se silti käytössä pari kertaa ja tallessa on edelleen jossain, todistusaineistona.
Tänä viikonloppuna projektinani oli avata lavuaarien viemärit, jotka nyt väkisinkin silloin tällöin menevät tukkoon. Aina sitä sen verran seikkailumieltä löytyy! Liika innostus oli kuitenkin pahasta ja jouduin soittamaan isukin pelastamaan tilanteen… No en mä mitään katastrofaalista oikeasti tehnyt, yksi ruuvi ja yksi tiiviste laittoivat vaan hiukan hanttiin. Sivumennen sanoen, mistä sitä moskaa oikein tulee? Siis sinne viemäriin. Hyi kamala!
Moskan innoittamana (ja täysin tapojeni vastaisesti!) siivosin saman tien hiukan enemmänkin. Pesin jopa pesuhuoneen seinät ja ihastelin vain-ammattikäyttöön-eikä-taviksille-ollenkaan –pesuainetta, jolla läksivät jopa valkoiset vesijäljet saunanoven lasista. Yes! Tuollainen kepeä onnistuminen ja puhdas jälki saavat ihmisen hallusinoimaan ihan ihmeellisiä: sitä kuvittelee, että alkaa siivota säännöllisesti, kun se on loppujen lopuksi ihan kivaa. Ehkä pesuaineen höyryt vain saivat pään sekaisin, ensi kerralla avaan ikkunan.
***
Perjantaina illalla ulkona vasempaan jalkaani iski kutka. Ihan keskelle jalkapöytää, tohon päälle. Kutisi ja kutisi ihan kamalasti, kunnes se lakkasi. Lauantaiaamuna jalkaterä oli punainen, kuuma ja turvoksissa sekä kipeä kävellessä. Ja kutisi, mutta sitä ei voinut raapia kun se oli niin kipeä. Kylmäpakkaus auttoi jonkun verran ja lopun päivää sain käveltyä kyllä ihan hyvin. Viime yönä en meinannut saada nukuttua kutinalta! Pläästin siihen hydrokortisonia ja ei-hydrokortisonia, mutta heti kun vähänkin peitto hipaisi jalkaa niin kiusa alkoi uudestaan. Pöh
Inhoan jalka-aihetta.
Tänä viikonloppuna projektinani oli avata lavuaarien viemärit, jotka nyt väkisinkin silloin tällöin menevät tukkoon. Aina sitä sen verran seikkailumieltä löytyy! Liika innostus oli kuitenkin pahasta ja jouduin soittamaan isukin pelastamaan tilanteen… No en mä mitään katastrofaalista oikeasti tehnyt, yksi ruuvi ja yksi tiiviste laittoivat vaan hiukan hanttiin. Sivumennen sanoen, mistä sitä moskaa oikein tulee? Siis sinne viemäriin. Hyi kamala!
Moskan innoittamana (ja täysin tapojeni vastaisesti!) siivosin saman tien hiukan enemmänkin. Pesin jopa pesuhuoneen seinät ja ihastelin vain-ammattikäyttöön-eikä-taviksille-ollenkaan –pesuainetta, jolla läksivät jopa valkoiset vesijäljet saunanoven lasista. Yes! Tuollainen kepeä onnistuminen ja puhdas jälki saavat ihmisen hallusinoimaan ihan ihmeellisiä: sitä kuvittelee, että alkaa siivota säännöllisesti, kun se on loppujen lopuksi ihan kivaa. Ehkä pesuaineen höyryt vain saivat pään sekaisin, ensi kerralla avaan ikkunan.
***
Perjantaina illalla ulkona vasempaan jalkaani iski kutka. Ihan keskelle jalkapöytää, tohon päälle. Kutisi ja kutisi ihan kamalasti, kunnes se lakkasi. Lauantaiaamuna jalkaterä oli punainen, kuuma ja turvoksissa sekä kipeä kävellessä. Ja kutisi, mutta sitä ei voinut raapia kun se oli niin kipeä. Kylmäpakkaus auttoi jonkun verran ja lopun päivää sain käveltyä kyllä ihan hyvin. Viime yönä en meinannut saada nukuttua kutinalta! Pläästin siihen hydrokortisonia ja ei-hydrokortisonia, mutta heti kun vähänkin peitto hipaisi jalkaa niin kiusa alkoi uudestaan. Pöh
Inhoan jalka-aihetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti