Vihdoin saimme netin toimimaan kotona taas! Hämmästyttävän riippuvaiseksi siitä on tullut, eikä tosiaankaan sen mistään järjellisestä puolesta... Tunnustaudun Facebook-addiktiksi ihan auliisti ja sen sisällä olen koukuttunut kolmeen peliin: FarmVilleen, Mafia Warsiin ja Medical Mayhemiin. Viimeksi mainitussa rakennetaan omaa sairaalaa, jonka läpi kulkevista potilaista saa rahaa, jolla voi päivittää toimintojaan. Pelin paha puoli on se, että potilasaalto tulee tietyin väliajoin, mutta alkaa liikkua vasta kun kirjaudut peliin sisään; siksi siellä on käytävä kohtalaisen säännöllisesti (vähän niinkuin töissäkin), minkä vuoksi viime viikonloppu ilman toimivaa nettiyhteyttä oli aika vaikea...
***
Mutta asiaan ja viikonloppuhoitoon. Tähän asti, koska olen Ekan omaishoitaja, olemme saaneet kaupungilta käyttöömme palveluseteleitä, joilla saimme 6 tuntia lastenhoitoa kuukaudessa Mannerheimin lastensuojeluliiton kautta. Niitä seteleitä ei tullut oikein koskaan käytettyä, lähinnä siksi että en koskaan tiennyt hoidontarvetta tarpeeksi ajoissa, jolloin vakihoitajamme oli jo buukattu, ja toisekseen siksi että vieläkin on melkoinen kynnys kutsua vieras ihminen omaan kotiin hoitamaan lapsia. Ihan hyvin kaikki aina meni, ei siinä mitään, olen kai vain yliskeptinen luonne.
No. Nyt sitten kun Eka on viime syksystä alkaen ollut koulun jälkeen iltapäiväkerhossa paikallisessa Invalidiliiton palvelutalon lasten ja nuorten yksikössä (jonka nimi on nykyään jo jotain ihan muuta, mutten muista mitä), saimme tietää että palvelusetelit voisi vaihtaa viikonloppuihin palviksessa. Kaupat tehtiin ja Eka viettää tästä lähtien yhden viikonlopun kuukaudessa palviksessa. Siellä saa olla yötäkin ja kaikkea. Viime viikonloppu oli ensimmäinen kerta siellä, ja luulen että olemme kaikki aika ihastuneita systeemiin. Yötä Eka ei vielä halunnut olla, mutta lauantain hän oli siellä aamusta iltaan ja sunnuntaina vielä puoli päivää.
Minusta on mukavaa, että siellä on Ekalla seuraa, enimmäkseen samanikäistä ja vieläpä koulusta ja kerhosta tuttuja. On mukavaa, että hän voi siellä harjoitella hiukan itsenäisempää olemista, kun tuntuu että ollaan eletty niin tiiviisti yhdessä olosuhteiden pakosta. Sitten kuitenkaan en ole mitenkään hyvä keksimään mitään ohjelmaa ja tekemistä saati toteuttamaan sitä, joten tuolla saa edes vähän vaihtelua tylsiin kotiympyröihin. Nytkin he olivat Yhdysvallat-teemansa mukaisesti tehneet valmistaneet lounashampurilaisensa itse, alkaen sämpylöiden leipomisesta! Leipooko äiti koskaan kotona? No ei leivo, eikä mielellään ainakaan lasten kanssa (myöntää hän häpeillen...). Järjestely tarjoaa siis jokaiselle jotakin ja on siinäkin mielessä mukava, että meidän ei ole pakko saada Ekaa sinne, että jos joskus ei huvita mennä niin ei sitten. Tarkoitan pakkoa siinä mielessä, että hänen hoitonsa olisi niin rasittavaa, että tarvittaisiin hengähdystauko, vaan menon tarkoitus on antaa nimenomaan hänelle hengähdystauko ehkä siitä vielä liian avustettavan roolista, joka on jossain määrin saattanut kotioloissa jäädä päälle. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan.
I-liiton asumispalveluyksiköt ovat Validia-palveluita.En tiedä missä asut, mutta ainakin Turussa lasten ja nuorten yksikkö on ihan mukava paikka. :)
VastaaPoista