Epävakaista

Monena päivänä tässä olen istunut jo sormet näppäimistöllä, että nyt kirjoitan. Sitten en kuitenkaan ole saanut oikein ajatuksesta kiinni. Mielessäni on pyörinyt paljon kaikenlaista, mutta tuntuu että se ei ole tarpeeksi fiksua tai sitten muuten vaan painokelpoista. Sitten välillä olen ollut ihan että jee, hyvin menee, ja sitten välillä taas ihan että plää, ei mene hyvin. Nyt olen ihan että meh, ei tunnu oikein missään.

Tämän viikonlopun olin itsekseni kotona, kun SK pakkasi taas lapset ja lähti mummulaan. Perjantaina menin suoraan töistä työkavereiden kanssa kapakkiin, juoruamaan. Mielenkiintoista oli! Tosin en tiedä, mitä minusta on mahdettu puhua sen jälkeen kun lähdin kohtalaisen ajoissa. Väellä tuntui olevan merkillinen ja yksimielinen käsitys siitä, mihin olin menossa, eikä se pitänyt paikkaansa sitten alkuunkaan...

Lauantaina käväisin kaupungilla nopsasti päiväkahvilla Tätini luona ja Siskoni seurassa. Illan vietin katsomalla elokuvia ja syömällä. Ja hiukan juomalla. Katsoin leffat Shallow Grave, Burn After Reading ja aloitin vielä Valheet ja Viettelykset, mutta sitä en kyllä jaksanut loppuun asti. Saattaa olla, etten jaksa myöhemminkään. (Kiinnostavaa sinänsä: Huomasin vasta äsken IMDB:stä, että John Malkovich esiintyi sekä Burn After Readingissä että Valheissa ja viettelyksissä. Jälkimmäisessä en tunnistanut. Tosin en siinä tunnistanut myöskään Keanu Reevesiä tai Uma Thurmania... Taisi vähän väsyttää jo.)

Sen jälkeen kun puuduin elokuviin, katselin YLE Areenalta konserttia, jossa mm. Pauli Hanhiniemi, Vuokko Hovatta ja Paula Koivuniemi sekä orkesteri esittivät Kerkko Koskisen tekemiä uusia sovituksia vanhoista slaavilaisista klassikoista. (Linkki ei toimi ikuisesti, tänään esitysaikaa on jäljellä 22 päivää.)

Siinähän se viikonloppu sitten menikin.