Semikvasipseudoloma

Yllämainittu alkaa huomenna, kun koko muu perhe on lomalla ja meitsi saa aamulla herätä yksin, juoda kahvit yksin, lukea lehden yksin ja lähteä ovesta ulos yksin. Uskotteko, että se on suhteellisen taivas? Uskokaa pois. Taivas kestää kaksi viikkoa, sitten mullakin on loma. Tai siis muotoillaan se niin, että mun ei tarvi mennä töihin - on lähempänä totuutta.

***

Tänään on pitkästä aikaa aurinko paistanut ja ollut hiukan lämminkin. Mitä tekee minä kun ilma on nätti? Pysyy sisällä sekä silittää kilometrin korkuisen kasan pestyjä lakanoita ja pyyhkeitä. Inhoan silittämistä. Olen luotettavalta taholta kuullut, että t-paidat ja vastaavatkin pitäisi silittää, mutten välitä siitä (anteeksi vaan, Luotettava Taho). Enkä ainakaan ala silittää niitä, enhän mä sitten ehtisi enää mitään muuta tehdäkään! Silloin kun Eka oli vauva silitin kaiken pukluräteistä alkaen (en muista mihin päättyen), mutta silloin olen muistaakseni ollut ei-depressiivinen ja aikaansaava toisin kuin nyt. Muistan hämärästi sen tunteen kun oli onnellinen. Onneksi vain hämärästi, muuten voisin alkaa kaivata sellaista.

***

Rooman palmu. Yllä tämänhetkinen tilanne kukkaruukussa. Alla se, mistä hän on kotoisin ja mihin tähdätään.