Kohtauksia terveydenhuollossa

Terveisiä diabeteskontrollista. Hyvin ei mene. GHb-A1C oli viime kerrasta taas noussut hiukan, oli nyt 9,9 %. Valehtelisin, jos väittäisin olevani hämmästynyt asian johdosta. Sain jo viime käynnillä ihan hyvät ohjeet, millä korjata tilannetta, mutta kaikkien keuhkoasioiden ja kuolleiden mummien takia projekti jäi lievästi puolitiehen.

Yritän nyt muistaa protokollan: aamu-Levemiriä lisätään 1 yksikkö kerrallaan niin kauan, että verensokeri ennen päivällistä alkaa olla hyväksyttävissä lukemissa. Ilmeisesti joudun siis mittailemaan paljon tulevina päivinä, lisäykset saa tehdä n. 3 päivän välein.

Miten se aina onkin niin helppoa tinkiä ensimmäiseksi itsensä hoivasta ja huolenpidosta? Eikä siihen mittaamiseenkaan niin paljon aikaa mene, ehkä noin 30 sekuntia kaikkinensa. Huono selitys se, ettei muka ehdi. Yhtä huono, mutta todenmukaisempi on se ettei viitsi. Eikä halua. Sain kuitenkin diabeteshoitajalta lappusen, jolla saa tilata uuden verensokerimittarin. Yleensä hetkeksi virkistää se, kun saa jonkun uuden kivan lelun, vaikkakin vaan mittarin.

Että kaksijakoisin fiiliksin tässä taas mennään. Tavallaan tekee mieli yrittää parannusta, mutta ei siitä kuitenkaan mitään tule. Säästää vaan aikaa ja vaivaa, jos ei edes yritä.